Aurinko paistaa selkäni takaa.
Katson edessäni tummuvaa taivasta.
Auringon kirkkaat säteet värittävät maailmaa
taistellen tummuutta vastaan.

Väistämättä illan viileys ympäröi.
Lämpö ja kirkkaus painuvat mailleen...
On hetki, jolloin varjot alkavat muodostua.
On hetki, jolloin on väistämättä kohtaamassa uutta.

Mikä on minun tummuva taivaani, joka edessä odottaa...?
Pelko tulevasta hiipii sisimpääni.
En anna sen kuitenkaan vielä peittää aurinkoa,
vaan nautin niistä viimeisistä säteistä, jotka se laskettaa ylleni...

Omistettu ystävälle...

Olen ajatellut sua paljon...
Kuunnellut mielessäni sun ääntäs,
huokauksia välissä lauseen.

Sydäntäni viltää.

Haluaisin puhaltaa sun sydämees,
antaa voimaa,
huuhdella pois kaiken pahan...

Mä en tiedä mitä ajattelet,
mä en tiedä mitä toivot,
mä en tiedä mitä haluat...

Silti sun sydämesi on osa mun sydäntäni,
sulla on merkitystä,
sä olet tärkeä...

Tsemppiä ystäväni, jokaiseen aamuun, päivään ja iltaan...!

uusi aamu

Ja niin nousi jälleen aamu,
nosti auringon,
herätti linnut,
kirvoitti kasteen,
sulatti kuuran.

Niin nousi jälleen aamu,
tuoden toivon huomiseen,
uskon eiliseen,
elämän tähän päivään.

Niin nousi jälleen aamu,
kaikkien äitien,
katkerien kyynelten,
menetettyjen toiveiden,
pidätettyjen tunteiden.

Niin nousi jälleen aamu,
uusi aamu, takaa pimeän yön...

Aurinko porautuu ikkunan läpi.
Näyttää lian ja pölyn.
Antaa väsyneelle siivet.
Peittelee kimallukseensa tuskan.

Kevät miksi tulet jo nyt?
Miksi sulatat jään ja näytät kaiken talven alle kuolleen..?
Miksi annat uuden tulla...?
Miksi en ole valmis tanssimaan kanssasi...?

Odotan

Elämä on yhtä odotusta,
huomisen, ensi viikon, ensi vuoden...
seuraavan minuutin, sekunnin, tunnin...

Mitä on siis elämä?

Onko tätä hetkeä?
Onko vain menneisyyttä ja tulevaisuutta,
ainaista odotusta?

Jos tämän kaiken haluaa selvittää
pitäisi kai lakata odottamasta
ja elää tätä päivää...
Mutta miksi se on niin helvetin vaikeaa...?

Miksi nostaa päänsä täältä ryvettävästä suosta,
vain odottaakseen jälleen lisää paskaa niskaan?
Onko järkeä seistä aallokossa,
jos aallonharja lyö yli?

Missä on se elämä,
jota niin odotin...?

12.6.2011

Katson kuinka sade huuhtelee sireenistä värin pois.
Viileys tuo tullessaan hyttyset - nuo verenimijät.
Ne taistelevat selviytyäkseen huomiseen...
Tuuli kohisuttaa lehvistöä - ravistaa veden pois.
Taivas itkee, se heittää salamoitaan ja murisee,
sillä on huono päivä...

Katseeni lakaisee vehreyttä,
lapset huutaa - ne ei halua kastua,
vaikka juoksevatkin kilpaa sateeseen.
Raotan peittoa, nihkeä hikisyys kaipaa viilennystä.

Elämä on outoa - hulluutta.
Kaikki on vain ja pysyy,
lakaisee mennessään helmoillaan pölyt sisäänsä.
Kylmän ja kovan yrittää pehmentää...
Koira nuolaisee paljasta säärtäni,
olen tässä - se sanoo ja pyytä ulos.

Sade valuu pitkin turkkia,
huoneeseen leviää märän koiran haju.
Vasta pesty lattia on täynnä märkää hiekkaa.
Vedän peiton korviini,
tänään en enää halua nähdä enempää sadetta.

Huomista ei ole,
eilistä ei ole,
on vain tänään ja peiton alle tunkevat hyttyset,
nuo verenimiät, jotka vain taistelevat selviytyäkseen
- aivan kuten minäkin...

Huomenna on kaikkien Äitejen päivä...

Äiti... Toteaa keski-iän ylittänyt mies. Äänestä kumpuaa hellyys ja kaipaus - hänen Äitiään ei enää ole.

Äitii... Huutaa pieni lapsi juostessaan tarhan pihamaalta kohti hakemaan tullutta Äitiään. Lapsesta huokuu jälleennäkemisen riemu.

Äiti on sana, joka toistuu monilla huulilla, monessa asiayhteydessä. Äiti on kaiken turva, monesta pulasta pelastaja, kuuntelija, sairaan hoitaja, kokki, siivooja, autokuski - mitä kenellekin...
Äiti on aina Äiti... sana ei tarvitse muuta määritelmää...

Huomenna on Äideille omistettu päivä. Olkaa kuitenkin jokaisena päivänä onnellisia Äidistänne - muistakaa häntä... Hän on ainutkertainen - juuri teille luotu, ei virheetön, vaan pesunkestävä Äiti.

Olkaa myös Äidit onnellisia äitiydestänne, joka hetki - sillä te olette jollekin maailmassa tärkeimpiä ihmisiä, joita maa päällään kantaa...
Olkoonkin sitten niin että Äidin tehtävä on joskus raskas - mutta sen rakkaampaa lahjaa, kuin äitiys ei ole... (tai ainakin näin uskon)

Onnea kaikkille Äideille...!